Golfpron talvi sujui tiiviisti lajin parissa. Kiitos kuuluu kaikille tunneilla ja ryhmissä käyneille! Alkukevät on prolle sopivaa aikaa ottaa kunnolla etäisyyttä lajiin ja silloin ehtiikin mukavasti tekemään omia lyöntiharjoitteita ja hiomaan puttia. Viikolla 20 jatkuvat valmennukset ja starttaa ensimmäinen alkeiskurssi.
Vaikkei kausi siis ole vielä täysillä käynnissä ja lumisateen uhkakin jopa mahdollinen, on RTG:n kenttä ollut jo tovin auki. Palaute on ollut pelkästään positiivista ja eristäytyneet ihmiset ovat olleet innoissaan pelimahdollisuudesta.
Olen kuullut, että kentälle on lähdetty koronaa pakoon ihan vaan seuraksi kävelemään. Tässä piilee mahdollisuus.
Nyt on golfin aika iskeä ovelasti ja luoda harrastajapohjaa tulevaisuuteen. Jokaisella varmasti löytyy karanteenien ja kieltojen turhauttamia tuttuja, joita voisi häikäilemättömästi houkutella kentälle kokeilemaan lajia.
Hyvinä täkyinä voisi mainita kaikki golfin hienot ominaisuudet, jotka juuri tällaisena pula-aikana pääsevät loistamaan: liikunta, yhteisöllisyys ja kotoa poissaolo.
THL suosittelee ulkoilua. Vaikka vastuullisuus on tällä hetkellä kuumaa kamaa, niin golf ison tilan ulkoliikuntana ei ole järin vaarallista. Turvavälit on luonnollisen helppo pitää, varsinkin kun lyönti ei kulje.
Golfin ei kannata myöskään antaa itsestään vaarallista kuvaa ulospäin viemällä rajoituksia äärimmäisyyksiin. Päinvastoin olisi järkevää näyttäytyä turvallisena lajina, sillä vaarallisempiakin lajeja on. Golf ei esimerkiksi ole kontaktilaji, vaikka kentältä palattua on usein melko hakattu olo.
Suomalaiset ovat ottaneet yleisesti koronan järjellä vastaan ja riskiryhmät ovat ymmärtäneet suojautua oma-aloitteisesti. Ammattilaisena sitoudun myös asetettuihin rajoituksiin ja hyvään hygieniaan sekä valmennuksissa että kentällä.
Lupaan, etten pallon reiästä nostettua työnnä sormea välittömästi nenään. En suutele mailoja edes hyvän lyönnin jälkeen, enkä muutenkaan himokkaasti halaile ihmisiä ympäriinsä. En myöskään kävele alle metrin päähän kenestäkään, joka on lyömässä.
Mikäli palloni menee lampeen, se menee sinne vain ja ainoastaan tartuntariskin minimoimiseksi. Onneksi klubilta saa uusia palloja ja muutenkin kannattaa golfravintolasta eväänsä hakea.
Kilpagolfin puolella tavoitteellisille pelaajille tilanne on haastava. Monella tekisi mieli kisailla, mutta ei ole tiedossa milloin ja miten kisataan. Tulospaineita ei vähään aikaan ole.
Kylmän urheilullisesti ajatellen tilanne mahdollistaa pesäeron tekemisen pahimpiin vastustajiin. Oli siis pandemia tai ei, niin treenata kannattaa, jotta pullakahvit eivät siirry väärään osoitteeseen.
Tasapuolisesti kaikille tilanne antaa mahdollisuuden kehittää itsestään sellaisen pelaajan, joka on aina halunnut olla.
Golfaajan pahin koronapainajainen on ettei golfkesää tulisikaan. Mielenterveys olisi lujilla ja siinä alkaisi muodostua varmaankin monin paikoin sala-rangeja, joissa voisi virkavallan ulottumattomissa käydä pari lyöntiä vetäisemässä.
Näin on muidenkin lajien kohdalla ollut. Kotona läheisen lenkkipolun varrella olevalla jalkapallokentällä ei ole koskaan ollut yhtä kovaa tunkua kuin nyt. Poliisin olen nähnyt ajamassa siviiliautolla tasaisin välein kentän ympäristössä, kuin suurimmassakin väijytyksessä konsanaan.
Näin käy myös golfille, jos ulospäin annetaan väärä kuva. Tänä kesänä ei siis kätellä pelikaveria missään nimessä. Saa kuitenkin hymyillä, jos se ei ala yskittämään.
J-P Savolamp