Laillinen vai laiton?

Jokunen viikko sitten harjoituskierroksen jälkeen ryhmän kanssa palautusjuomaa nauttiessa nousi esiin joskus aiemminkin kuultu kysymys: ”Olikos se yks lippu muuten ees laillisessa paikassa?” Kysyjän putti oli ansiokkaasti vältellyt reikää, eikä suostunut edes pysähtymään reiän viereen. Puttaamista vaille valmis birdie olikin kääntynyt tuplaksi, joten harmistuksen ymmärtää. 

Lyhyt vastaus on helppo: kyllä se reikä oli sääntöjen mukaisessa paikassa. Golfin säännöissä ei nimittäin sanota reiän paikasta muuta kuin että reiän tulee olla griinillä ja sen tulee olla merkitty lipulla. Sääntöjen lisäksi on kuitenkin olemassa myös epävirallisempia ohjeita ja suosituksia – liittyen esimerkiksi kilpailujen järjestämiseen – joissa on mainittu hyväksi havaittuja käytäntöjä lippujen sijoittelun suhteen.

Yleinen ohje on, että reiän tulisi olla ainakin kolmen askeleen päässä griinin reunasta. Jos samassa reunassa on myös bunkkeri tai este, etäisyyden olisi hyvä olla vielä suurempi. Yhden periaatteen mukaan reiän ympäristön 60-100 cm etäisyydellä tulisi olla sen verran tasainen, ettei reiän viereen dropattu pallo vieri yli askeleen mitan päähän. Reiän sijoitteluun vaikuttaa myös pelattavan väylän luonne: jos keskiverto pelaaja pääsee kyseisellä väylällä yleensä lyömään lähestymisensä pienellä rautamailalla, lipun voi sijoittaa vaikeampaan paikkaan kuin väylällä, jolla tyypillisesti lähestytään hybridillä.

Suositusten mukaan kierroksen aikana lipuista suunnilleen kolmasosan tulisi sijaita griinien etureunassa, kolmasosan keskellä ja kolmasosan takareunassa. Samoin lippujen tulisi olla tasaisesti jaettuna griinin vasempaan reunaan, keskelle ja oikeaan reunaan. Tämän tuloksena tulisi muodostua kokonaisuus, jossa kolmasosalla rei’istä lippu on helpohkossa paikassa, kolmasosalla vaikeahkossa, ja lopuissa jotain siltä väliltä.

Kuten sanottua, nämä ohjeet eivät ole mitään kiveen hakattuja sääntöjä. Aina lippujen paikkoja ei pystytä täydellisesti toteuttamaan, esimerkiksi griinien epätasalaatuisen kunnon vuoksi. Myös sää ja muut olosuhteet vaikuttavat tehtäviin valintoihin. Joskus kentälle saatetaan myös tarkoituksellisesti haluta poikkeuksellisen haastava ”viritys” – esimerkiksi scramble-kisaan, jossa kukin joukkue pääsee yrittämään lähestymisiä ja putteja useampaan kertaan. Ja kyllähän reiän tekijällekin saattaa joskus sattua virhearvio, ja lippu päätyy poikkeuksellisen hankalaan paikkaan. Olosuhteet saattavat muuttua päivän mittaan, reiän ympärys kuluu pelaajien jalkojen alla, ja jostain suunnasta lähestyttäessä pallo ei enää jääkään aivan reiän viereen. Harmillista, mutta meillä onneksi harvinaista: äkkiseltään mieleen tulee viime vuosilta vain yksi kilpailu, jossa yksi lipuista oli pelaajien taitotasoon nähden turhan haastavassa paikassa. Mutta siitäkin selvittiin.

Lippujen paikkoja vaihtelemalla pyritään estämään griinien kulumista yhdestä kohtaa sekä tietysti myös haastamaan pelaajia ja tuomaan vaihtelua tutun kentän pelaamiseen. Vaihtuvat reikien sijainnit ja muuttuvat olosuhteet pakottavat pelaajan miettimään taktiikkaa ja mailavalintaa – ja tekevät samalla pelaamisesta mielenkiintoisempaa. Ja muuten: jostain syystä harvemmin kuulee kenenkään valittavan liian helpoista lipun paikoista…

Hannu Tanner
Kapteeni

Vieritä ylös