Viime viikon torstaina pelattiin perinteinen seuraottelu Kokkolaa vastaan. Matkaan lähdettiin aamuvarhain Raahen Tilausliikenteen linja-autolla kuski Pekka Mattilan laulunsävelten siivittämänä. Mukaan oli ilmoittautunut 26 pelaajaa, mutta viime hetken esteiden vuoksi kaksi oli jäänyt pois. Määrä oli kuitenkin hyvä, kun muistetaan viime kesältä, että Kokkola ei saanut lähetettyä joukkuetta Siikajoelle.
Perillä meitä odotti innokkaana Kokkolan senioreiden puheenjohtaja Pekka Maunumäki vahvan joukkueen ja tukalan helteisen sään kera. Se veikin monelta mehut, kilpailun kestäessä yhteislähtönä reilun 5 tuntia.
Pelillisesti joukkueemme onnistui alavireisesti, sillä kymmenen parhaan yhteispisteet olivat vain 334. Tämä on viimevuosien tuloksista selvästi heikoin, eikä sillä luonnollisesti voitto irtoa. Kokkola keräsi pisteitä 356.
Ilman voittoa ja palkintoja emme kuitenkaan jääneet. Merja Hammar oli paras naisten sarjassa, pisteitä mainiosti 37. Else Konttila säesti mainiosti kolmannella sijalla pistein 33. Miesten sarjassa voittoon pelasi erinomaisella 41 pisteen tuloksella Kokkolan Aulis Paloaho. Meidän Pertti Nissinen jatkoi nousukuntoisia otteita, kakkossija, ja pisteitäkin 38. Myös Pauli Piirala pelasi hyvin, viides sija pistein 37.
Parhaat scr pelaajat KoG palkitsi siten, että ne luovutettiin sellaisille, jotka olivat parhaita ”ei palkittuja”. Naisten sarjan scr palkinnon vei Tuula Routaniemi ja miesten sarjan palkinnon Jari Lyytikäinen.
Palkintojen jaossa Seppo Routaniemi luovutti kiertopalkinnon, Pekka-patsaan pienoismallin vuodeksi Kokkolan haltuun. Samalla todettiin tilanteen voittojen osalta olevan nyt 2-2, kun ei huomioida viime vuoden luovutusvoittoa. Kiertopalkinto ratkaistaan kolmella voitolla, joten ensi vuonna Siikajoella on todella jännittävä ottelu tulossa. Uskomme, että tällä kertaa Kokkolan pelaajat saapuvat sankoin joukoin, sillä Pekka Maunumäki uhkasi kannustuspuheessaan ”hirttää omin käsin” kaikki, jotka eivät ilmoittaudu mukaan.
Paluumatkalla, golfareille tyypilliseen tapaan, kerrattiin pelattuja väyliä. Tälläkin kertaa voitto tuntui monelta jääneen saamatta vain muutaman ”jos”- tilanteen vuoksi.
Lopuksi kuskimme piristi meitä ”Kopsa”-laululla ja lupasi viedä Siikajoelle treenaamaan. Pelihaluisia ei kuitenkaan tällä kertaa löytynyt, koti kutsui kaikkia. Kaiken kaikkiaan kuitenkin mukava reissu.
